Työntäyteisen viikon jälkeen pieni "lomamatka" tekee hyvää. Tämä tyttö hyppäsi perjantaina Riikan kyytiin ja reissasi Ikaalisen rauhalliseen hiljaisuuteen. Voin kertoa, että oli ihanaa nukkua omassa sängyssä omassa pikku yksiössä. Tulipa samalla moikattua kavereita ja leikittyä, että minulla on työharjoittelun lisäksi myös oikeasti sosiaalista elämää.
Hämmentävintä tässä reissussa oli se, että kerkesin olemaan kuukauden poissa Kaalimaasta ja se tuntui ihan vuodelta. Silti kaikki oli täysin samanlaista kuin ennenkin. Toinen hämmästyttävä asia oli ruska. Siis kyllähän minä olen tiedostanut, että syksy on tullut, vaikka kesätakilla tarkenee yhä todella hyvin. Jotenkin kuitenkin on jäänyt huomaamatta, että puut ovat vaihtaneet vehreyden väriloistoon ja katukäytävät ovat peittyneet leijaileviin lehtiin. Säikähdin hieman lauantaiaamuna katsoessani ulos, kun siellä näkyi tutun vihreän sijaan keltaisia koivuja. Ehkä pitäisi hieman enemmän seurailla tuota ympäristöä.
Nyt sitä voisi mennä vaihtamaan jotain nättiä päällensä ja suunnata kohti studiota. Ehkä nyt kolmannella kerralla voisi myös alkaa tajuamaan, että katselen tekemiäni vaatteitani sieltä katsomosta.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti